Etusivun Ajankohtaista

Nämä ovat pienempiä uutisia etusivun ajankohtaista -osiossa.

Yrittäjä! Tervetuloa tutustumaan Toholammin kunnan hankintaperiaatteisiin 

Alla tietoa Toholammin kunnan hankinnoista:

 

 Toholammin kunnassa noudatetaan hankintalakia sekä kunnan omaa hankintaohjetta: 

Laki julkisista hankinnoista (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Toholammin kunnan hankintaohje (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Julkisia hankintoja ovat kaikki ne tavarat, palvelut ja rakennusurakat, joita esimerkiksi kunnat ja kuntayhtymät hankkivat organisaationsa ulkopuolelta. Näissä hankinnoissa on noudatettava hankintalakia. 

Hankintalakia sovelletaan EU:n kynnysarvot ja kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin: 

  • kansallinen hankinta – yli 60 000e 
  • EU-hankinta – yli 214 000e 

Kunnan hankintaohjetta sovelletaan pienhankintoihin (alle 60 000e). 

Julkisten hankintojen kilpailutuksen on oltava avointa, tasapainoista ja syrjimätöntä. Tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin. Tämä voi tarkoittaa hinnaltaan halvinta, kustannuksiltaan edullisinta tai hinta-laatu-suhteeltaan parasta tarjousta. 

 

Lainsäädäntö ei salli kilpailutuksissa lähialueen yritysten suosimista 

Kilpailutuksiin voi kuitenkin sisällyttää monenlaisia vaatimuksia ja painotuksia. Niiden on liityttävä hankittavaan tuotteeseen tai palveluun. Hankintoja ei saa jakaa keinotekoisesti osiin, mutta hankinnoissa voidaan huomioida pienyritysten osallistuminen hankintoihin.  

Hankintalain mukaan “hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Tässä laissa tarkoitetut kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on pyrittävä huomioimaan hankinnan kokoon ja laajuuteen nähden riittävä avoimuus ja syrjimättömyys” (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 29.12.2016/1397.) 

On veronmaksajan etu, että kilpailutuksissa käydään aidosti kilpailua ja että kilpailutuksiin tekevät tarjouksia sekä paikkakunnan että muidenkin alueiden yrittäjät. Näin pystytään hyödyntämään markkinoiden toimintaa, kehittämään palveluiden laatua ja estämään monopolien syntymistä. 

 

Toholammin kunta ilmoittaa verkkosivuillaan kaikista käynnissä olevista kilpailutuksista  

Näitä on hyvä käydä säännöllisesti tarkastelemassa.  

Toholammin kunnassa on käytössä sähköinen kilpailutusjärjestelmä Cloudia, jonka avulla hoidetaan koko kilpailutusprosessi tarjouspyynnöstä hankintasopimukseen saakka keskitetysti. (Järjestelmä on integroitu julkisten hankintojen Hilma-palveluun.) 

Voit selata Cloudiassa kaikkia julkisia tarjouspyyntöjä ilman kirjautumista: 

https://supplierportal.cloudia.net/UX/TP/Index/?p=1894 (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Rekisteröitymällä palveluun voit ladata tarjouspyynnön ja sen liitteet omalle koneellesi. Voit myös esittää tarjouspyyntöä koskevia kysymyksiä ja jättää tarjouksen sähköisesti. Rekisteröityminen on maksutonta. Järjestelmää tulee käyttää kaikissa kansalliset ja EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.  

  

Pienhankinnat Toholammin kunnassa 

Pienhankinnoissa ei sovelleta hankintalakia. Toholammilla pienhankinnat kilpailutetaan kunnan hankintaohjeiden mukaisesti. Myös pienhankinnoissa noudatetaan hankintalain periaatteita: avoimuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä.  

Osa pienhankinnoista toteutetaan puitesopimuksin, joissa palveluntuottajat kilpailutetaan myöhemmin tehtäviä yksittäisiä hankintoja (mm. tavarat, työtilaukset) varten.  

Osa pienhankinnoista toteutetaan suorahankintoina kunnan hankintaohjeen mukaisesti. 

Toholammin kunnan julkaisemat pienhankintojen tarjouspyynnöt löytyvät verkosta: 

https://pienhankintapalvelu.fi/toholampi/Home/Index (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Osassa hankintoja Toholammin kunta hyödyntää hankintarenkaita: kilpailutukset ja hankinnat tehdään yhdessä esimerkiksi useamman kunnan kesken. 

Lisätietoja osastojen hankinnoista antavat osastopäälliköt. 

Työpajakoordinaattorin tehtävä

Haemme Toholammin kunnan työpajaan vakituiseen tehtävään työpajakoordinaattoria 1.11.2022 alkaen.

Työtä tehdään pääasiassa Toholammin kunnan työpajassa sekä lähituotemyymälässä.
Monipuoliseen tehtävään kuuluu kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien henkilöiden yksilövalmennus, lähituotemyymälän vastaavan hoitajan tehtävät, kahden työvalmentajan lähiesimiestehtävät, osallistuminen kunnan työllisyystoiminnan kehittämiseen Kaustisen seutukunnan työllisyyspalveluiden kanssa, yhteydenpito ja yhteistyö alueen eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa, työpajatoiminnan ohjausryhmän sihteerin ja koollekutsujan tehtävät sekä asiakashallintaohjelman ylläpito, tilastointi ja eri rekisterien käyttö.

Tehtävässä menestyminen edellyttää riittävää työkokemusta työpajatoiminnan ohjaamisesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta, taitoa kohdata erilaisia ihmisiä, tuntemusta palvelujärjestelmistä, organisointikykyä ja joustavuutta, itsenäistä, aktiivista ja kehittävää työotetta. Eduksi katsotaan kaupallinen osaaminen (lähituotemyymälän työt) ja aiempi esimiehenä toimiminen.

Kelpoisuusehtona on vähintään soveltuva ammatillinen tutkinto ja riittävä työkokemus työpajaohjaajan työtehtävistä.

Sähköinen hakemus tehdään www.kuntarekry.fi -sivujen kautta (työavain 471348) 21.10.2022 klo 15 mennessä.
Mikäli hakijalla ei ole mahdollisuutta jättää sähköistä hakemusta, niin kirjalliset hakemukset voi toimittaa mainittuun määräaikaan mennessä os. Toholammin kunta, Lampintie 5, 69300 Toholampi. Kuoreen merkintä Työpajakoordinaattori.

Alkuperäiset opinto- ja työtodistukset esitetään mahdollisen haastattelun yhteydessä.

Tehtävässä on koeaika (6 kk). Valitun tulee toimittaa työnantajalle todistus terveydentilastaan sekä huumausainetestiä koskeva todistus ennen työsuhteen alkamista.

Teknisen johtajan virka

Toholammin kunnassa julistetaan haettavaksi toistaiseksi voimassa oleva teknisen johtajan virka.

Teknisen johtajan tehtävään kuuluvat:

  • toimii teknisen osaston osastopäällikkönä ja vastaa toimialan johtamisesta, taloudesta ja kehittämisestä.
  • johtaa kunnan teknisiä-, tila-, ruokahuolto- ja siivouspalveluita sekä IT-yksikön toimintaa
  • toimii kunnan johtoryhmän jäsenenä
  • vastaa työsuojelun järjestämisestä kunnassa
  • lisäksi tehtävään kuuluvat muut kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan määräämät tehtävät.

Kelpoisuusvaatimuksena teknisen johtajan virkaan on soveltuva alempi korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto ja riittäväksi katsottava työkokemus viran tehtäväalueelta. Lisäksi valittavalta odotetaan riittävää perehtyneisyyttä kunnan hallintoon sekä johtamistaitoa. Hakijoiden soveltuvuuden arvioinnissa voidaan haastattelujen lisäksi tarvittaessa käyttää soveltuvuusarviointitestejä.

Hakemus virkaan on jätettävä ensisijaisesti sähköisenä osoitteessa www.kuntarekry.fi  (työavain 471521) tai vaihtoehtoisesti toimitettava kirjallisena Toholammin kuntaan määräaikaan 4.11.2022 klo 15.00 mennessä. Kirjalliset hakemukset toimitetaan os. Toholammin kunta, Kirjaamo, Lampintie 5, 69300 Toholampi.

Virka tulee ottaa vastaan vuoden 2023 alusta tai sopimuksen mukaan.

Virkaan valitun on toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan kuukauden kuluessa valinnasta. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Palkkaus ja virkasuhteen ehdot TS:n mukaan. Hakijat voivat hakemuksessaan esittää myös oman palkkatoivomuksensa.

Hallintojohtajan virka

Kuva: Juha Laitalainen

Haemme Toholammille hallintojohtajaa

Hallintojohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää kunnan hallinto- ja henkilöstöpalveluita. Tehtäviin kuuluvat myös palkka- ja eläkeasiamiehen tehtävät.

Virkaan valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja riittäväksi katsottavaa perehtyneisyyttä kunnallishallintoon ja kuntatalouteen sekä soveltuvaa käytännön monipuolista kokemusta erilaisista kunnallishallinnon työtehtävistä. Lisäksi edellytetään henkilöstöhallinnon osaamista, hyviä yhteistyö- ja johtamistaitoja, organisointikykyä ja kehittämishenkistä toimintatapaa.

Sähköinen hakemus tehdään www.kuntarekry.fi -sivujen kautta (työavain 457760) 21.10.2022 klo 15 mennessä.
Mikäli hakijalla ei ole mahdollisuutta jättää sähköistä hakemusta, niin kirjalliset hakemukset voi toimittaa os. Toholammin kunta, Lampintie 5, 69300 Toholampi. Kuoreen merkintä Hallintojohtaja.

Aikaisemmat 1.8. – 26.8.2022 saapuneet hakemukset otetaan huomioon viran täytössä.

Alkuperäiset opinto- ja työtodistukset esitetään mahdollisen haastattelun yhteydessä.

Virkaan valitun on toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan kuukauden kuluessa valinnasta. Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/hallintojohtaja-457760/

 

Esitykset vuoden 2023 äitienpäivän kunniamerkkien saajista

Tiedote 22.9.2022 

Äitienpäiväkunniamerkit

Aluehallintovirastot pyytävät 4.11.2022 mennessä esitykset toimialueiltaan vuoden 2023 äitienpäivän kunniamerkkien saajiksi. Kunniamerkin voi saada 40 vuotta täyttänyt biologinen äiti, adoptioäiti tai sijaisäiti. Lasten lukumäärällä ei ole ratkaisevaa vaikutusta palkitsemiseen. Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt voivat ehdottaa palkittavia äitejä. Jos omat lapset tekevät esityksiä, tulee niissä olla vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä.

Äitienpäivän kunniamerkki, Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein, myönnetään lasten ja nuorten esimerkillisestä kasvatustyöstä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisestä ansioituneelle. Perusteluna voi olla myös laajemman yhteisvastuullisen kasvatustehtävän toteuttaminen esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä. Ammatissaan kasvattajina toimiville kunniamerkkiä ei kuitenkaan ole tarkoitus myöntää.

Ehdokkaiden alaikärajana on 40 vuotta. Pyrkimyksenä on, että palkittavat äidit edustavat mahdollisimman erilaisia ryhmiä: esimerkiksi ansiotyössä käyviä, yksinhuoltajia, maaseudun emäntiä jne. sekä myös eri vähemmistöryhmiä kuten romaneja, saamelaisia ja maahanmuuttajia. Ehdokkaiden tulee edustaa tasapuolisesti äitejä myös ikänsä puolesta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Omien lasten tekemissä kunniamerkkiesityksissä tulee olla vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa sellaisilta järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä, jotka tuntevat hyvin kyseessä olevan perheen. Jos äitienpäiväkunniamerkkiä ehdotetaan muille kuin biologisille äideille, esim. kasvatti-, sijais- tai tukiperheiden äideille, ehdotukselle olisi eduksi, jos sen mukana olisi esim. perheen hyvin tuntevan ja perheessä asuneen lapsen puoltokirje.

Muutkin omaiset, tuttavat ja naapurit voivat olla aloitteellisia, mutta esityksen tekijänä tulee tällöin olla viranomainen, järjestö tai muu yhteisö. Aluehallintovirastot ottavat kunniamerkkiesityksessään huomioon sekä tasapuoliset alueelliset jakaumat että ruotsinkielisen väestön osuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tekee aluehallintovirastojen esitysten perusteella kunniamerkkiesityksen ritarikunnille. Kunniamerkit luovutetaan äitienpäivänä valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Äitienpäivän kunniamerkkiesitykset tehdään Ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja STM:n liitteellä.

Voit tulostaa kunniamerkin ehdotuslomakkeen tästä.

Voit tulostaa STM:n liitelomakkeen tästä.

Lomakkeet toimintaohjeineen löytyvät myös julkishallinnon verkkopalvelusta www.suomi.fi

Voit tilata lomakkeita myös aluehallintovirastoista.

 

Äitienpäivän kunniamerkkiesitykset toimitetaan viimeistään 4.11.2022 sen
aluehallintoviraston kirjaamoon, jonka toimialueella saajaehdokas asuu:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 1, 13035 AVI (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala)
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Leena Tulokas, p. 0295 016 527

Itä-Suomen aluehallintovirasto, PL 2, 13035 AVI (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)
Lisätietoja: tarkastaja Eeva Eriksson, p. 0295 016 890

Lapin aluehallintovirasto, PL 3, 13035 AVI (Lappi)
Lisätietoja: osastosihteeri Eija Kallo, p. 0295 017 362

Lounais-Suomen aluehallintovirasto, PL 4, 13035 AVI (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Lisätietoja: suunnittelija Pirjo Ojanen, p. 0295 018 052

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, PL 5, 13035 AVI (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)
Lisätietoja: tarkastaja Kirsi Mäenpää, p. 0295 018 518Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, PL 6, 13035 AVI (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa)

Lisätietoja: assistentti Niina Rytilahti, p. 0295 017 055
kehittämispäällikkö Leena Meriläinen, p. 0295 017 523

sähköposti:

Yhteyshenkilöt
Viestintä
0295 016 000

https://avi.fi/etusivu

Toholammin kunnan teknisen osaston energiankulutukseen liittyvät toimenpiteet talvikaudelle 2022–2023

Toholammin kunnassa tehdään talvikaudella seuraavia energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä:

Huonelämpötilat tarkistetaan kunnan kiinteistöissä kiinteistökohtaisesti siten, että huonelämpötila on noin 20 astetta. Tiloissa, joissa ei jatkuvasti oleskella, huonelämpötila voi olla myös alhaisempi.

Valaistuksien toteuttaminen

Katuvalaistus:

o Keskustan alueen nk. kriittiset tiet 24/7

o Pääkadut: valaistus pois päältä  klo 00–05

o Tonttikadut: valaistus pois päältä klo  22–06

o Sivukylät: valaistus pois päältä klo 22–05

Pihavalaistus:

o koulut, päiväkoti, muut kunnan kiinteistöt: pääsääntöisesti valaistusta ei ole klo 22–06, lukuun ottamatta kiinteistöjä, joissa on toimintaa ympäri vuorokauden.

o Valaistusta säädetään kiinteistökohtaisesti

Liikunta-alueiden valaistusta ei ole klo 21–07

Kausivalaistus: katuvalaistuksen yhteydessä ajalla 15.11.2022-8.1.2023

Toimistosihteerin määräaikainen tehtävä

Haemme Toholammin kunnan sivistysosastolle toimistosihteeriä määräaikaiseen tehtävään (toimistotyöaika 36,25h/vko) 3.11.2022- 2.6.2023. Määräaikaisuuden syynä on sijaisuus. Työtä tehdään Toholammin kunnantalolla, mutta osittainen etätyöskentely on sovitusti mahdollista. Tehtävässäsi tuet sivistysosaston ja sen yksiköiden johdon sekä liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen sihteerien työtä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat asiakaspalvelu, eri rekisterien ylläpito, koulukuljetus- ja vakuutusasiat, tilastointi, osto- ja myyntilaskujen käsittely, henkilöstöhallinnon asiakirjat sekä arkiston hoito sekä muut poikkihallinnolliset tehtävät kunnan eri osastojen sihteerien kanssa.

Tutustu koko työpaikkailmoitukseen Kuntarekryssä:

https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/sivistysosaston-toimistosihteeri-470325-1/

Ajankohtaista Vestian lajittelupihasta

Vestiasta kerrotaan, että Toholammin lajittelupihalla työt ovat hyvällä mallilla ja aikataulussa. Viimeisimpänä on tehty asfaltoinnit, ja myös vaarallisen jätteen rakennusta sekä aidan asennusta on aloitettu.

Lajittelupiha valmistuu näillä näkymin tämän vuoden puolella. Avajaisia päästään viettämään joulukuun alkupuolella, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Uusi lajittelupiha tulee olemaan avajaisten jälkeen avoinna ma-pe klo 10–17, jolloin käytössä on itsepalvelu. Itsepalveluaikoina asiakkaat ilmoittavat ja maksavat tuomansa jätekuormat itsepalveluautomaatilla. Maksutapana lajittelupihalla käy ainoastaan maksukortit. Apua asiointiin ja jätteiden lajitteluun saa tarvittaessa infopisteiden kautta etävalvomon asiakasneuvojilta. Lajittelupihalla pääsee jatkossa lajittelemaan myös pakkausmuoveja.

Henkilökuntaa lajittelupihalla tulee olemaan paikalla yhä tiistaisin klo 14–17.

Lajittelupihalla asioinnista löytyy Vestian ohjevidoita osoitteesta https://www.vestia.fi/lajittelupihalla-asiointi/  Samasta osoitteesta löytyy myös lisää tietoa lajittelupihalla asioinnista ja siellä kerättävistä jätelajeista.

Pyöräilykesä 2022 saatu päätökseen

Pyöräilykesä 2022 on saatu onnellisesti päätökseen tältä vuodelta ja kampanjaan osallistuneiden kesken on suoritettu arvonta Eiran toimiessa onnettaren roolissa. Arvonnassa onnea suosineisiin on oltu yhteydessä.

Kesän aikana laatikoihin kertyi yhteensä 934 suoritusta ja pyöräilykortin palauttaneiden kesken saatiin tänä vuonna kasaan yhteensä 26 254,8 kilometriä. Pyöräilyvihon palauttaneiden kesken jaossa oleva Lampin kovin pyöräilykilometrien kerääjä -kiertopalkinto meni tänä vuonna jakoon tuloksella  4010 kilometriä. Lampin kovimman nuoren pyöräilykilometrien kerääjän -kiertopalkinto lähti nyt jakoon ensimmäistä kertaa tuloksella 601 kilometriä. Voittajiin on oltu yhteydessä.

Kiitos kaikille kaikille pyöräilykampanjaan osallistuneille!

Ensi vuonna pyöräillään jälleen 1.5. alkaen.

t. Liikuntatoimi

Kerttulan jäähyväiskisat 21.9.2022, tulokset

Kerttulan kentän jäähyväiskisat kilpailtiin upeassa syyskelissä keskiviikkona 21.9.2022.

Jäähyväiskisojen tulokset

T7 40m
1. Vieno Välikangas 8,5s
2. Seela Aurolahti 8,7s
3. Aada Jämsä 9,0s
4. Enni Rautiola ja Wiivi Järvenoja 16,1s

T7 Pituus
1. Vieno Välikangas 2,25m
2. Seela Aurolahti 2,18m
3. Aada Jämsä 1,58m
4. Enni Rautiola 0,80m
5. Wiivi Järvenoja 0,80m

P7 40m
1. Iiro Keskisipilä 8,5s
2. Aleksanteri Kahelin 8,7s
3. Joni Eskola 24,2s

P7 Pituus
1. Iiro Keskisipilä 2,28m
2. Aleksanteri Kahelin 2,19m

T9 60m
1. Miina Kotila 10,8s
2. Verna Välikangas 11,8s
3. Olivia Keskisipilä 12,8s
4. Viivi Rimpioja 12,9s

T9 Pituus
1. Miina Kotila 2,58m
2. Verna Välikangas 2,57m
3. Viivi Rimpioja 2,07m
4. Olivia Keskisipilä 1,92m

P9 60m
1. Veeti Pinola 10,5s
2. Maxim Kellosalo 11,4s
3. Jimi Seppälä 11,6s

P9 Pituus
1. Veeti Pinola 2,76m
2. Jimi Seppälä 2,64m
3. Maxim Kellosalo 2,03m

T11 60m
1. Iina Kirvesmäki 9,6s
2. Elina Korpijärvi 10,0s
3. Minea Kotila 10,5s
4. Enni Ahokas 10,8s
5. Annariina Kahelin 11,3s
6. Juuli Seppälä 11,7s

T11 Kuula
1. Annariina Kahelin 6,89m
2. Iina Kirvesmäki 5,85m
3. Juuli Seppälä 4,70m
4. Elina Korpijärvi 4,67m
5. Enni Ahokas 4,20m
6. Minea Kerola 3,98m
7. Neea Pinola 3,05m

T13 100m
1. Pipsa Kotila 15,4s
2. Sara Polso 18,4s

T13 Keihäs
1. Pipsa Kotila 13,17m
2. Verna Myllymäki 12,41m
3. Sara Polso 9,25m

N 100m
1. Svetlana Pavlova 19,1s
2. Ritva Björkbacka 23,8s

N Kuula
1. Niina Seppälä 9,33m
2. Svetlana Pavlova 7,79m
3. Tanja Remesaho 7,35m
4. Tuula Hakala 6,66m
5. Anna-Maria Korpijärvi 6,50m
6. Maija Hjelmeroos 5,93m
7. Ritva Björkbacka 5,86m

M Kuula
1. Harri Keskisipilä 10,27m
2. Mika Remesaho 9,10m
3. Timo Hakala 8,77m

Cooper
Mika Remesaho 2570m
Marko Kotila 2570m
Virpi Nivala 2390m
Veeti Pinola 2320m
Neea Pinola 2280m
Tanja Remesaho 2260m
Verna Välikangas 2025m
Juuli Seppälä 2020m
Olivia Keskisipilä 1820m
Iiro Keskisipilä 1500m

Yrittäjille! Suurhanketoimisto on avattu

Suurhanketoimistossa pääset verkostoitumaan alueen suurhanketoimijoiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Rekisteröi yrityksesi palvelut, tarjouspyynnöt ja yhteystiedot muutamassa minuutissa. Alueen suurhankkeista on käynnistynyt jo mm. Kaustisen litiumkaivoksen ja Lestijärven tuulivoimapuiston rakennustyöt. Apuja saa tarvittaessa Kaustisen seutukunnan Kasvuohjelma-hankkeesta Tomas Luomalta, 040-142 4257

Rekisteröityminen (linkki avautuu uuteen välilehteen):

Kirjaudu sisään – Suurhanketoimisto

Lampin hallin aukioloajoissa muutoksia

Lampin hallin aukioloaikoja on muutettu 7.9.2022 alkaen. Jatkossa halli on avoinna arkisin klo 7-19 ja viikonloppuisin klo 9-18.

Huomaathan, että aukioloaikojen ulkopuolella klo 6–22 välisenä aikana kulku edelleen mahdollista kuntosalille ja liikuntasaliin varatuille vuoroille henkilökohtaisella kuntosalilätkällä/koodilla.

Liikuntatoimen ohjattu toiminta syyskausi 2022

Syyskauden 2022 (12.9.-9.12.) ohjelma Lampin hallilla

Tiistai:
klo 7.30-8.15 aamuvirkkujen kehonhuolto
(ilmainen, ei tarvitse ilmoittautua)

klo 15.15-16.00 senioreiden vapaavuoro kuntosalilla
(ei ohjausta)

Torstai
klo 10.00-11.00 kuntosali naiset (max. 15 osallistujaa)
klo 11.05-12.00 kuntosali miehet (max. 15 osallistujaa)

Perjantai
klo 10.15-11.15 kuntosali naiset (ryhmä täynnä)


Ilmoittautumiset soittamalla liikuntatoimeen p. 040 150 5233.

Hinta 30€ / kausi.
Yli 64-vuotiaille toholampilaisille kuntosaliryhmät ovat ilmaisia.
Kuntosaliryhmät toteutuvat, kun vähintään 8 ilmoittautunutta.

Ei toimintaa viikolla 43.

Liikunta- ja nuorisosihteerin yhteystiedot

 

Tiedote koskien Kuusiston yleisurheilukentän pinnoitustöitä ja frisbeegolfharrastajia

Kuusiston yleisurheilukentän rakennustyöt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että kentällä aletaan tekemään juoksuradan pinnoitusta.

Tämän vuoksi muistutetaan, että urheilukentän työmaa-alueella kulkeminen on ehdottomasti kiellettyä ja oleskelun pitää tapahtua aina aidatun alueen ulkopuolella.

Frisbeegolfradalla olevat työmaa-alueen läheiset heittopaikat ja -korit joudutaan ottamaan pois käytöstä toistaiseksi siihen asti, kunnes pinnoitustyöt ovat valmiina. Urakoitsija on joutunut keräämään työmaa-alueelta välillä pois harhaan lentäneitä frisbeegolfkiekkoja, ja pinnoitustöiden aikaan tätä ei tule tapahtua.

Pinnoitusurakka vaatii onnistuakseen poutaiset kelit sekä aikaa kuivumiselle. Yleisurheilukenttä otetaan käyttöön vuoden 2023 aikana.

Julkaistu 24.8.2022

Keittiötyöntekijän sijaisuuksia

Toholammin kunnan ruokahuoltoyksikössä on tarjolla pitkiä ja lyhyitä keittiötyöntekijän sijaisuuksia. Kysy lisätietoja ruokahuoltopäällikkö Sari Rantamäeltä:

Puh. 040 150 5315

sähköposti:

 

Koulukuljetusten aikataulut, muutos 15.8. alkaen

Aamun aikataulut lv 2022-2023_15.8.2022 alkaen
* muutos 15.8. alkaen Ullavan aamun aikataululla ja reitillä

Iltapäiväkuljetukset 2022-2023

Koulukuljetusreitit ja aikataulut voivat tarkentua parin ensimmäisen viikon aikana.

Liikenneturvallisuuden takia koulukyytiin nousemisessa ja siitä poisjäännissä tulee käyttää aina mahdollisuuksien mukaan linja-autopysäkkiä etenkin vilkkaasti liikennöidyillä teillä kuten Kannustie ja Lestintie.

Lampin hallin vakiovuorot kaudelle 2022-2023 haettavissa

Lampin hallin liikuntasalin sekä kuntosalin yläkerran vakiovuorojen haku kaudelle 2022-2023 (1.9.2022-31.5.2023) on käynnissä.
Hakuajan päätyttyä vuorot jaetaan ajoissa tulleiden hakemusten kesken koko kaudelle (erillistä hakua kevätkaudelle ei järjestetä joulukuussa). Jälkeenpäin voit tiedustella vapaaksi jääneitä vuoroja suoraan liikuntatoimesta.

Hakulomakkeen voit tulostaa tai tallentaa alla olevasta linkistä koneellesi. Lampin hallin aulan infotaululta löydät myös tyhjiä lomakkeita.
Hakulomake tulee olla jätettynä perille liikuntatoimeen maanantaihin 22.8.2022 klo 12 mennessä, ohjeet hakulomakkeen yhteydessä.

Lampin hallin salivuoron hakulomake

Lampin hallin hinnasto

Vestia tiedottaa: Uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022

Vestian kuntatiedote 30.6.2022

Uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022

Jokilaaksojen jätelautakunnan toimialueen uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.7.2022 korvaten voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksien suurimmat muutokset koskevat bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita, kompostointia ja keräykseen soveltuvia jäteastioita.

Biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee

Uuden jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava biojätteen erilliskeräys tai kompostointi lämpökompostorilla 1.7.2022 alkaen.

1.7.2024 biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vestian toimialueella tämä tarkoittaa Ylivieskan keskustaajamaa. Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on kompostointi lämpökompostorilla.

Muilta kiinteistöiltä biojäte on jatkossa erilliskerättävä, mikäli sitä kertyy yli 10 kg viikossa ja yleisötilaisuuksista, mikäli sitä kertyy yli 10 kg. Aiemmin määrä on molemmissa ollut 50 kg.

Biojätteen lajitteluun on lisäksi annettu tarkennuksia. Biojätteeseen ei saa lajitella enää puutarha- ja puistojätettä, ja biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Muovipussien ja biohajoavien muovipussien käyttö on kielletty.

Kompostoinnista ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle

Jätteen haltijan on tehtävä jatkossa aina ilmoitus biojätteen kompostoinnista jätehuoltoviranomaiselle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Ilmoitus kompostoinnista vaaditaan, vaikka biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koskisi kiinteistöä.

Kaikista kiinteistöistä, joilla kompostointi on aloitettu ennen 1.1.2023, on tehtävä kompostointi-ilmoitus Jokilaaksojen jätelautakunnalle viimeistään 31.12.2022.

Pakkausjätteet erilliskerättävä aiempaa tiukemmin

Kartonki-, lasi- ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoite laajenee 1.7.2023, jolloin kaikkien vähintään viiden huoneiston taloyhtiöiden on aloitettava kyseisten jätelajien erilliskeräys.

Lisäksi muovi-, paperi- ja kartonkijätettä on erilliskerättävä myös muilta kiinteistöiltä ja yleisötilaisuuksista, jos niitä kertyy yli 5 kg viikossa. Myös lasipakkauksia ja pienmetallia on erilliskerättävä, jos niitä kertyy yli 2 kg viikossa. Määrät ovat pienentyneet huomattavasti aiemmista jätehuoltomääräyksistä.

Muutoksia jäteastioihin, tyhjennysväleihin ja astiamerkintöihin

Uusissa jätehuoltomääräyksissä on määrätty myös jätteiden keräykseen soveltuvista jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa ei saa 1.7.2022 jälkeen enää käyttää jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä, pikakontteja tai pyörättömiä jäteastioita.

Jäteastioiden pisimmät sallitut tyhjennysvälit eri jätelajeittain ovat pysyneet ennallaan lukuun ottamatta biojätettä, jonka pisin sallittu tyhjennysväli on jatkossa touko-syyskuussa kaksi viikkoa ja loka-huhtikuussa neljä viikkoa. Kaikki jäteastiat on kuitenkin tyhjennettävä siten, ettei astiasta aiheudu hajuhaittaa tai muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle.

Kiinteistön haltijan vastuulla on lisäksi merkitä jäteastiaan selkeästi siihen kerätyn jätelajin ja keräyksestä vastaavan (Vestia Oy) yhteystiedot ja huolehtia lajitteluohjeiden nähtävillä olosta astiassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Asianmukaiset astian merkintätarrat saa pyydettäessä Vestia Oy:ltä. Jäteastiaan, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastiaa käyttävän kiinteistön osoite. Kun kiinteistön haltija vaihtuu, kiinteistön haltijan on ilmoitettava muuttuneet yhteystiedot Vestia Oy:lle ennen kuin luovuttaa kiinteistön uudelle haltijalle.

Lisätietoja:

Jätehuoltomääräykset: https://poytakirjat.ylivieska.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=202221509

Marjo Kivimäki, palvelupäällikkö, 044 710 8724 /  (lomalla 18.7. alkaen)

Lontoosta Lampille – Krissi Treganna

Tällä kertaa esittelemme aivan uuden toholampilaisen, Krissin eli Kristiina Tregannan. Kristiinalle Toholampi on toki tuttu paikka jo vuosien takaa, sillä hänen isänsä asuu nykyisin Toholammilla, ja muun muassa Hyvinkäällä ja Tampereella vaikuttanut Kristiina on tyttäriensä kanssa vieraillut Lampilla aina 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2013 Kristiina muutti nuorimman tyttärensä kanssa Suomesta Lontooseen, miehensä Dave Tregannan kotikaupunkiin.

Lontoosta löytyi tekevälle ja kielitaitoiselle ihmiselle töitä saman tien. Pisimmän työuransa Lontoossa olleessaan Kristiina teki myynnin, markkinoinnin ja brändityön parissa. Työ oli mielenkiintoista ja ura vahvasti nousujohteinen, mutta samalla Kristiinaa painoi koti-ikävä. Luontoihmisenä hän kaipasi etenkin suomalaista luontoa. Työpäivät Lontoossa venyivät todella pitkiksi ja suurkaupungin tiivis tahti, meteli sekä ihmispaljous kuormittivat. Vaikka työpaikka sijaitsi samassa kaupungissa, venyivät työmatkat suurkaupungissa yli tunnin mittaisiksi suuntaansa.

 

Koronakevät vauhditti Suomeen palaamista

Lontoo ei ollut Kristiinalle alun perinkään loppuelämän kotipaikka. Heillä oli Daven kanssa suunnitelmissa muuttaa jossain vaiheessa Suomeen, mutta aikaisintaan sitten kun Dave jäisi eläkkeelle. Suunnitelmat aikaistuvat ja vauhtia kotiinpaluulle antoi koronakevät 2020. Koronan myötä Kristiinan työt muuttuivat pitkälti etätöiksi, ja työtahti kiivastui entisestään. Nopeatempoinen ja vaativa työ yhdistettynä korona-aikaan aiheutti lopulta loppuun palamisen, ja Kristiina ja Dave päättivät yksissä tuumin, että Kristiina muuttaisi takaisin Suomeen valmistelemaan yhteistä tulevaa kotia.

Talo Toholammilta jokimaisemalla ja isän naapurista löytyi jo aiemmin aivan sattumalta. Kristiina kertoo selailleensa vielä englannissa ollessaan Toholammin asuntotarjontaa aivan mielenkiinnosta, ja välityspalvelusta löytyikin kiinnostava talo. ”Siinähän se on pellon toisella puolella”, tokaisi isä, kun Kristiina kyseli isältään talon tarkempaa sijaintia ja tietoja. Näytön ja kuntotarkastuksen jälkeen tehtiin talokaupat, ja vaikka suunnitelmissa ei vielä ollut ollutkaan muuttaa pysyvästi Suomeen, olivat Kristiina ja Dave yhtäkkiä talonomistajia.  Kristiina muutti Toholammille kesällä 2021.

Myös Dave viettää paljon aikaa Toholammilla ja haluaisi muuttaa paikkakunnalle pysyvästi. Hän jäi päivätyöstään eläkkeelle viime syksynä, mutta hänellä on toistaiseksi vielä toinen jalka Englannissa, jossa hän keikkailee punkrock-bändinsä Sham69:n kanssa. Todelliset punkfanit saattavat muistaa Daven myös yhtyeestä The Lords of The New Church, joka oli Suomessakin varsin suosittu 1980-luvulla. Dave on soittanut bassoa myös muun Cherry Bombz-nimisessä, Hanoi Rocksin entisten kitaristien Andy McCoyn ja Nasty Suiciden, perustamassa yhtyeessä.

Pää lepää, kun kädet tekevät

Vanha talo ja villiintynyt piha ovat teettäneet töitä. Kristiina on remontoinut paikallisten ammattilaisten kanssa taloa vähitellen, ja tekemistä riittää yhä. Pihamaalta on löytynyt mieluisia yllätyksiä, kuten esimerkiksi pieni mansikkamaa sekä kymmenkunta punaviinimarjapensasta. Palkkatyöt Kristiina halusi aloittaa Toholammilla mahdollisimman pian ja työpaikka löytyi helposti. Aluksi hän teki sijaisuuksia Maitokolmiolla, ja nykyisin hän työskentelee Toholammin kunnan siivouspalveluissa. Omassa talossa ja pihassa puuhastelu sekä fyysinen työ, joka ei seuraa kotiin asti, ovat sitä mitä Kristiina Lontoon-vuosiensa jälkeen kaipaa.

Parasta Toholammilla on Kristiinan mielestä luonto, hiljaisuus ja rauha. Toholammilla ollessaan Kristiinalla ei ole tarvetta lähteä mihinkään. Viikonloppuisin hän tekee pihatöitä, lenkkeilee, leipoo ja lukee. Hän harrastaa myös musiikin tekemistä ja tarkoituksena on viimeistään syksyllä jatkaa laulu- ja soittoharrastusta. Kristiina vierailee yhä silloin tällöin Lontoossa, jonne hänen nuorin tyttärensä, nyt jo nuori aikuinen, on juurtunut. Kristiina ei kuitenkaan kaipaa enää takaisin suurkaupunkiin. Kristiina kannustaakin myös muita maalle muuttamisesta haaveilevia toteuttamaan unelmiaan!

Valtakunnallinen kävelyn kilometrikisa

Kävelyn kilometrikisassa on mahdollisuus kerätä kävelykilometrejä Toholammin omaan kokonaispottiin valtakunnallisessa kampanjassa. Kilometrejä kävellen voit kerätä 31.10.2022 saakka. Toholammin kunnan joukkuenimenä on Toholammin talsijat.

Osallistuminen on maksutonta ja helppoa:
Käy rekisteröitymässä osoitteessa https://kavelykilometrikisa.fi/  Rekisteröinnin yhteydessä kysytään joukkueen osallistumiskoodia, joka Toholammin joukkueella on talsijat.
Kirjauduttuasi sisään voit täyttää kilometrejäsi kampanjan aikana.

Tietojen kalastelua @toholampi.fi -osoitteesta

Tiedoksi

Toholammin kunnan sähköpostiosoitteesta on lähtenyt tietojenkalasteluviestejä liikkeelle.

Jos olet vastaanottanut @toholampi.fi -osoitteesta tulevan sähköpostin, jossa halutaan jakaa kanssasi tiedosto tai kansio, niin älä klikkaa linkkiä ja syötä omia tietojasi.

Mikäli kuitenkin odotat jaettua tiedostoa kunnan osoitteesta, niin ennen linkin avaamista on syytä varmistaa tiedon oikeellisuus esim. soittamalla tiedoston jakaneelle henkilölle.

Kunnan yhteystiedot löydät täältä

 

Ajankohtaista Toholammin paloaseman rakennustöistä

26.4.2022

Vuonna 2020 Toholammin kunnanhallitus hyväksyi uuden paloaseman sijainniksi Rakennusurakointi J. Välikangas Oy:n kiinteistön. Tämä oli kunnan kannalta taloudellisin vaihtoehto, ja hankkeelle saatiin palosuojelurahastolta 220 000 euroa nimenomaisen kiinteistön hankintaan sekä muutos- ja laajennustöihin.

Paloasemakäyttöön suunnitellun hallin dokumentoinnissa havaittiin puutteita, joten kunta käynnisti neuvottelut               J. Välikangas Oy:n kanssa kauppahinnan alentamisesta, ja tarvittavan dokumentaation hankkimisesta. Neuvotteluissa päästiin ratkaisuun vuoden 2022 alussa.

Valitusprosessin vuoksi rakentaminen on viivästynyt noin vuodella. Yleisen rakennuskustannusten nousun vuoksi hinta-arviota on jouduttu valituksen käsittelyaikana tarkistamaan kaksi kertaa ylöspäin, yhteensä noin 700 000–1 000 000 eurolla.

Nykyiset väistötilat eivät sovellu paloaseman pidempaikaiseen toimintaan. Tiloista puuttuvat kaluston sekä henkilökunnan pesutilat ja tämän lisäksi kalustohallista puuttuu viemäröinti. Väistötilat sijaitsevat teollisuusalueen perällä, mutkaisen ja kapean reitin takana. Reitin varrella on lapsiperheiden omakotitaloja sekä myös rekkojen lastaustoimintaa, joten reitti ei ole turvallinen pidempiaikaista käyttöä ajatellen.

 

Lisätietoja prosessista löytyy Toholammin kunnanhallituksen pöytäkirjoista:

http://dynastyweb.kase.fi/toholampi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=3

Toholammin kunta tiedottaa ukrainalaisten vastaanottopalveluiden järjestämisestä

Toholammilla ukrainalaisten majoittaminen tullaan tekemään Maahanmuuttoviraston uuden toimintamallin mukaisesti.

Lähes kaikki Suomeen Ukrainasta paenneet ovat hakeneet tilapäistä suojelua, jota Suomi muiden EU-maiden tavoin heille myöntää. Tilapäistä suojelua saavat henkilöt eivät voi tällä hetkellä pääsääntöisesti saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnat voivat tarjota henkilöille esimerkiksi asumisen, mutta mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamisesta vastaavat suurimmaksi osaksi vastaanottokeskukset.

 

Kunta voi järjestää asunnon ja muut palvelut tulee järjestämään vastaanottokeskus

Maahanmuuttovirasto valmistelee toimintamallia, jossa kuntien majoittamat, tilapäisen suojelun piirissä olevat henkilöt voivat saada vastaanottopalveluja kunnasta ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta. Kunnat saavat valtiolta korvausta sovittujen palveluiden tuottamisesta.

Maahanmuuttoviraston valmistelema uusi toimintamalli on kunnille vapaaehtoinen ja sen mukaan kunta voi tehdä vastanottokeskuksen kanssa määräaikaisen sopimuksen siitä, mitä vastaanottopalveluita kunta itse tuottaa niille henkilöille, joita se majoittaa alueellaan. Näitä voivat olla esimerkiksi pelkkä majoitus tai sovittaessa myös terveydenhuollon palvelut sekä välttämättömimmät sosiaalipalvelut silloin kun kunta on itse näiden palveluiden tuottajana. Lähin vastaanottokeskus on perusteilla Kokkolaan, joten jatkossa nämä palvelut tullaan saamaan Kokkolasta. Kokkolan vastaanottokeskus avautuu aikaisintaan huhtikuun lopulla.

Toinen vaihtoehto sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi on, että kunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut omaehtoisesti. Tämä edellyttää erillistä resurssointia määrärahojen ja henkilöstön osalta. Näihin kustannuksiin kunta ei tule saamaan korvauksia.

Myös yksityiset toimijat ja esim. seurakunta voivat järjestää asumispalveluita, mutta myös näissä tapauksissa on tarpeen huolehtia henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toimeentulosta. Suomeen tulleet ukrainalaiset tarvitsevat kaiken muun avun lisäksi myös mm. oikeudellista ja omankielistä apua työsopimusten tekemiseen, ja näitä palveluita on saatavilla toistaiseksi vastaanottokeskuksista.

 

Koulunkäynti ja työpaikan hakeminen

Kunta on velvollinen järjestämään kaikille kunnassa oleville perusopetusikäisille esi- ja perusopetusta. Toholammilla on aloittanut ns. VALU-luokka eli perusopetukseen valmistava opetusluokka. Luokassa on tällä hetkellä neljä ukrainalaista koululaista ja heillä on ukrainankielinen opettaja. Oppilaille järjestetään myös suomen kielen opetusta.

Tilapäisen suojelun direktiivi on laadittu ukrainalaisten tilannetta varten, jolloin työluvan saa tavallista nopeammin. Tilapäistä suojelua hakenut ukrainalainen voi ottaa vastaan työpaikan tai opiskelupaikan. Kunnat voivatkin tehdä aktiivista yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa myös siten, että kunnat tiedottavat avoimista työpaikoista. Jos henkilöllä on työpaikka, voi hän saada kunnan vuokra-asunnon. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta on käännyttävä vastaanottokeskuksen puoleen.

Henna Keränen muutti perheineen Toholammille Pohjois-Savosta

Tuore paluumuuttaja

Takaisin kotilaaksoon -juttusarjassa esitellään lamppilaisia paluumuuttajia sekä aivan uusiakin asukkaita. Tällä kertaa esittelyssä on varsin tuore paluumuuttaja, Henna Keränen, joka muutti perheineen Toholammille vuodenvaihteessa.

Henna on kotoisin Toholammin Parhialasta ja omaa sukua Lampinen. Henna kirjoitti ylioppilaaksi Toholammin lukiosta vuonna 2003 ja Hennalla, kuten nuorilla usein, oli kiire päästä pois kotikunnan ympyröistä näkemään maailmaa ja kokemaan asumista ja elämistä myös muualla.

Henna pääsi opiskelemaan laboratorioanalytiikkaa Jyväskylään. Opintojensa aikana Henna huomasi bioanalytiikan kiinnostavan vielä enemmän, ja hän lähtikin Jyväskylän vuoden jälkeen opiskelemaan alaa Oulun ammattikorkeakouluun. Loppuopintojen ajaksi Henna muutti Tampereelle, josta hän valmistui bioanalyytikoksi.

Valmistuttuaan Henna työskenteli kaksi vuotta Tampereella laboratoriohoitajana ja tämän jälkeen tie veikin itäiseen Suomeen, ensin Rautalammille ja sitten kymmeneksi vuodeksi Suonenjoelle. Henna työskenteli muun muassa bioanalyytikkona ja osastonhoitajana Itä-Suomen Laboratoriokeskuksessa Pieksämäen ja Suonenjoen alueella.

 

Toholammille muutto nopealla aikataululla

Hennan nykyinen mies Ville on kotoisin Paltamosta, Kainuusta, joten kummallakaan ei ollut juuria tai sukulaisia Suonenjoella. Aluksi Toholampi ei ollut vaihtoehtona ollenkaan, kun perhe suunnitteli muuttoa lähemmäksi sukulaisiaan. Päätös Toholammille muuttamisesta syntyikin loppujen lopuksi hyvin nopeasti. Vuoden 2021 lopussa Henna haki töitä Ylivieskasta ja saatuaan osastonhoitajan paikan Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta päätös palaamisesta takaisin Toholammille varmistui. Hennan mies Ville aloitti myynti- ja markkinointikoordinaattorin tehtävissä Finn Springillä.

Henna kertoo, että muutto tapahtui nopealla aikataululla. Perhe sai myytyä talonsa Suonenjoella nopeasti, ja kotitalo löytyi Toholammilta myös helposti. Aluksi perhe asui Toholammin vuokratalojen asunnossa ja Henna kiitteleekin sekä kunnasta saamaansa ystävällistä palvelua että viihtyisää asuntoa, joka perheelle järjestyi ennen omaan taloon muuttamista.

Hennan perheeseen kuuluvat Villen lisäksi kaksi lasta, viidesluokkalainen Eetu ja päiväkoti-ikäinen Eevi. Kevätlukukauden aloitus sattui Eetulle mukavasti, sillä kaikki Herman Ojalan koululaiset saivat aloittaa koulutyönsä aivan uudessa koulurakennuksessa joululoman jälkeen. Näin koulu oli uusi paitsi Eetulle myös kaikille muille luokkakavereille. Henna kiittelee, että lasten koulu- ja päiväkotiasiat järjestyivät Toholammilla helposti. Erityiskiitoksen saa kouluruoka, joka Eetun mukaan on Toholammilla paljon maistuvampaa kuin aikaisemmassa koulussa. Eevin päiväkodin aloitus sujui niin ikään mukavasti, ja mikä parasta, Eevin mummu eli Hennan äiti työskentelee samassa päiväkodissa! Usein Eevi saakin lähteä päiväkodista kotiin mummun mukana.

Artikkelin kuva: Ville Keränen

Läheiset ihmiset, luonto ja maisemat toivat Maria Lintilän kotiseudulle Toholammille

Takaisin kotilaaksoon -juttusarjassa esitellään toholampilaisia paluumuuttajia sekä myös uusia asukkaita.

 

Toholampi on paikka, jonne on turvallista ja luontevaa palata maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen

Määttälän kylästä lähtöisin oleva Maria Lintilä palasi kotiseuduilleen Toholammille kymmenisen vuotta sitten opiskelujen ja useampien työvuosien jälkeen. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Toholammin lukiosta Maria lähti Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kieliä: ruotsia, englantia ja venäjää. Valmistuttuaan hän teki kieltenopettajan töitä Kinnulassa sekä Kannonkoskella.

Seuraava pidempi työrupeama vierähti Mäntsälässä, jossa Maria työskenteli kaksi ja puoli vuotta erityisluokanopettajana ja kieltenopettajana. Samalla hän myös opiskeli luokanopettajan pätevyyden. Lähemmäksi kotiseutuaan Maria muutti vuonna 2009, jolloin hän aloitti luokanopettajan ja kieltenopettajan työt Kokkolassa.

Toholampi on pysynyt läheisenä paikkana koko ajan, ja esimerkiksi opiskeluaikoina Toholampi oli ”tukikohtana”, jonne Maria palasi aina viikonlopuiksi. Marian mies, myös Toholammilta kotoisin oleva Jussi Määttälä, työskenteli tuolloin Kokkolassa, ja pari vietti viikonloput usein yhdessä Toholammilla.

 

Parasta ihmiset ja luonto

Toholammille Marian ja Jussin toivat sekä läheiset ihmiset että työt. Molempien sisarukset perheineen ja vanhemmat sekä lisäksi ystäviä sekä sukulaisia asuu Toholammilla, joten paluu kotimaisemiin oli luontevaa. Jussi työskenteli aluksi Maitokolmiolla. Nykyisin hänellä on oma sähköalan yritys ja liikkuva työ vie häntä Toholammilta välillä pidemmiksi työjaksoiksi muualle Suomeen. Maria työskentelee luokanopettajana Herman Ojalan koululla.

Marian mielestä parasta Toholammilla ovat toki läheiset ihmiset, mutta myös upeat jokilaakso- ja peltomaisemat sekä harrastusmahdollisuudet. Toholammilta löytyy hienoja luontoliikuntapaikkoja, ja ahkerana liikkujana Maria hyödyntää Lampilta löytyviä hiihtolatuja sekä luontopolkuja. Vaikka Toholampi on tuttu paikka, kertoo Maria, että yhä vain paikkakunnalta löytyy aivan uusia luonto- ja retkeilykohteita. Viime aikoina Maria on esimerkiksi lumikenkäillyt jokirannassa, ja uusia hiihtolatujakin tulee yhä vastaan luonnossa liikkuessa.

Toholammilta löytyy ulkoliikuntapaikkoja joka vuodenaikaan: esimerkiksi kesällä Toholammilta löytyy hyviä uimapaikkoja, ja luontokohteiden parannustöihin on panostettu viime aikoina. Kohteista löytyy laavuja, ja monet reitit on merkitty hyvin. Maria harrastaa muun muassa maastopyöräilyä, ja jos jotakin Toholammin luontoreiteiltä voisi vielä toivoa, niin maastopyöräreitit olisivat tervetullut lisä varmasti monen paikallisen liikkujan mielestä.

 

Laadukkaat palvelut ja arjen helppous

Maria viihtyy hyvin luokanopettajan työssään. Toholampilaiset lapset ja nuoret ovat erityisen mukavia ja välittömiä, ja Toholammin kouluissa ollaan tiiviisti ajan hermoilla. Marialla on työkokemusta useista kouluista useilla paikkakunnilla, ja Toholammilla hän on pannut merkille erityisesti sen, että kunnan koulut ovat vahvasti kehityksessä mukana: uutta opetusteknologiaa ja -menetelmiä otetaan käyttöön ja meininki on kaikin puolin nykyaikaista.

Laadukkaiden koulujen lisäksi myös muut palvelut toimivat hyvin Toholammilla, kuten esimerkiksi loistava kirjasto, kuntosali sekä kansalaisopisto. Toholammilta löytyy myös terveyskeskuspalvelut sekä monipuolisesti erilaisia liikkeitä. Harvoin tarvitsee lähteä kauemmaksi asioimaan. Maria mainitseekin asumisen ja liikkumisen helppouden Toholammilla: etenkin kirkonkylällä palvelut ovat pyöräilymatkojen päässä, ja toisaalta Toholammilla on mahdollista asua väljemmin myös keskustassa. Maria pääsee lenkki- ja hiihtomaastoihin kotioveltaan.

Kesäisin Maria viettää toisinaan aikaa Porvoossa, jossa Jussilla on usein pidempiä työskentelyjaksoja. Maria kertoo, että vaikka välillä on mukava käydä hakemassa kokemuksia ja elämyksiä myös muualta, niin Toholammilla on kiva asua ja Lampille on aina mukava palata.

 

 

Kaustisen seutukunnan kunnilta 12 000 euroa humanitääriseen apuun Ukrainan sodassa kärsiville

Kaustisen seutukunnat kunnat Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Veteli avustavat ukrainaisia noin 12 000 euron avustuksella Punaisen ristin katastrofirahastoon.

Kaustisen seutukunnan kunnanjohtajat päättivät asiasta Johtoryhmän kokouksessa 21.3.2022. Johtoryhmässä keskusteltiin Ukrainan tilanteesta ja kunnissa esille nousseesta halusta auttaa Ukrainassa sodassa kärsiviä ihmisiä.

Avustuksen kohteeksi valittiin Suomen Punaisen Ristin katastrofirahasto ja avustussummaksi 1 euro / asukas.

Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpian mukaan seutukunnan kunnat haluavat osoittaa tukensa ukrainalaisille sodasta kärsiville ihmisille. ”Humanitäärinen kriisi on akuutti ja apua tarvitaan nopeasti”, toteaa Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja Petri Jylhä.

Lisätiedot:

Arto Alpia, kunnanjohtaja, seutukunnan johtoryhmän pj., Kaustinen, puh. 0400 569 401

Anne Kurkela, kunnanjohtaja, Lestijärvi, puh. 040 1591 584

Jari Penttilä, kunnanjohtaja, Halsua, puh. 040 680 2202

Jukka Hillukkala, kunnanjohtaja, Toholampi, puh. 040 1505 201

Hannu Jyrkkä, kunnanjohtaja, Veteli, puh. 050 5790 101

Petri Jylhä, kehittämisjohtaja, Kaustisen seutukunta, 050 5513 030

www.kaustisenseutu.fi

www.visitkaustisenseutu.fi

https://www.facebook.com/kaustisenseutu

https://www.instagram.com/kaustisenseutu

Kuva: Janne Isopahkala (vas.) ja Jari Kastman.

Ajankohtaista Toholammin Lähituotemyymälästä

Jari Kastman aloitti Toholammin lähituotemyymälän uutena työpajaohjaajana

Toholammin Lähituotemyymälässä palvelu pelaa ja kahvilatoiminta pyörii. Lähituotemyymästä ja koko kuntouttavan työpajatoiminnan toiminnasta vastaa työpajakoordinaattori Janne Isopahkala (kuvassa vasemmalla) ja hänen lisäkseen kuntouttavassa työtoiminnassa työskentelee tällä hetkellä kaksi työpajaohjaaja. Uutena työpajaohjaajana Lähituotemyymälässä aloitti viime viikolla Jari Kastman. Työpajatoiminta on Jarille entuudestaan tuttua: hän on aikaisemmin työskennellyt Kokkotyö-säätiössä ja oli mukana Toholammin Lähituotemyymälän työpajatoiminnan käynnistämisvaiheessa vuoden verran. Jarin tehtävinä on ennen kaikkea työntekijöiden opastaminen, kouluttaminen ja lähijohtaminen. Jarin johdolla Lähituotemyymälässä opetellaan asiakaskohtaamista ja asiakaspalvelutaitoja sekä myös myymälän hoitamista.

 

Toholammin lähituotemyymälällä vuosi täyteen kunnan työpajatoimintana!

Toholammin Lähituotemyymälä on osa Toholammin kunnan kuntouttavaa työpajatoimintaa. Toholammin kunta otti kopin Lähituotemyymälänä toiminnan järjestämisestä siinä vaiheessa, kun Kokkotyösäätiö meni konkurssiin ja myymälän jatko oli uhattuna. Toholammin kunta oli liikkeissään nopea, ja kuukauden kuluttua konkurssista myymälän Lähituotemyymälän työpajatoiminta oli jo kunnan ylläpitämää. Tästä tulee kuluneeksi tasan vuosi: Lähituotemyymälän pyörittäminen alkoi kunnan toimintana 15.3.2021.

Koronarajoitukset ovat varjostaneet Lähituotemyymälän ja kahvilan toimintaa, mutta vähitellen toimintaa saadaan vilkastutettua ja Jarilla on taskussaan uusia ideoita kahvilatoiminnan piristämiseksi. Toiminta on saatu vakiinnutettua ja nyt on kehittämisen aika: Lähituotemyymälä ja sen kahvila tulevat jatkossa varmasti olemaan koko kylän kohtaamispaikka.

Lähituotemyymälässä on kahvilatoiminnan lisäksi Matkahuollon asiamiespalvelu. Esillä sekä myynnissä on paikallisia tuotteita kuten elintarvikkeita ja käsitöitä. Ensisijainen merkitys Lähituotemyymällä on kuitenkin toimia kuntouttavan työtoiminnan työpajana. Toinen kuntouttavan työtoiminnan toimipisteistä on Rinnetien työpaja, jossa tehdään muun muassa erilaisia kunnostus- ja entisöintitöitä ja josta käydään tekemässä myös kunnan ulkoalueiden huoltotöitä sekä siivoustöitä. Yhteensä molemmissa työpajoissa työskentelee noin 13–14 työpajalaista.

Lähituotemyymälä on avoinna joka arkipäivä klo 10–17. Vaikka kahvin hinta nousee ja heittelee, luvataan Lähituotemyymälästä, että sieltä kahvikupin saa aina eurolla!

Lähituotemyymälän yhteystiedot:

Toholammin lähituotemyymälä

Kirkkotie 3

69300 Toholampi

puh. 040 8238665

Pelastuslaitoksen tiedote väestönsuojista

Tiedote 8.3.2022

Ukrainan tilanne huolestuttaa monia ja pelastuslaitokselle onkin tullut runsaasti tiedusteluja väestönsuojiin liittyen. Pelastuslaitos korostaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä mitään sellaista uhkaa, joka edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottomääräysten antamista tai joditablettien käyttöä. Olemme koonneet tietopaketin, johon on koottu väestösuojiin liittyviä usein tulleita kysymyksiä.

Mikä on väestönsuoja ja missä sellaisia on?

Väestönsuojat antavat väestölle suojaa erityisesti sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Keski-Pohjanmaan tai Pohjanmaan alueella ei ole yleisiä väestönsuojia, vaan väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ovat tarvittaessa näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojaan liittyvät tiedot saat kiinteistön pelastussuunnitelmasta, kiinteistöyhtiön hallitukselta tai isännöitsijältä.

Väestönsuojelun tunnus sininen kolmio oranssilla pohjalla

Väestönsuojelun tunnus

Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin. Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maan tasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei väestönsuojaa yleensä ole. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja he suojautuvat tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin.

Koska kiinteistökohtaisia suojapaikkoja esimerkiksi asuinrakennusten, koulujen ja työpaikkojen yhteydessä on rajallisesti, poikkeusoloissa viranomaisten lisävaltuudet mahdollistaisivat mm. rakennusten haltuun ottamisen ja näiden rakennuksien väestönsuojien osoittamisen lähialueiden niille ihmisille, joiden talossa ei ole omaa väestönsuojaa. Mahdollisesti myös muitakin kuin varsinaisia väestönsuojia osoitettaisiin suojatiloiksi tavanomaisia asevaikutuksia vastaan. Lähtökohta on, että ihmisille osoitetaan väestönsuoja muutaman sadan metrin säteeltä. Vaihtoehtona on myös, että ilman väestönsuojaa olevat asukkaat evakuoidaan pois vaara-alueelta tilanteessa, jossa väestönsuojan käyttö olisi ajankohtaista. Alueen evakuoinnista ilmoitetaan viranomaisten toimesta.

Väestönsuojat ovat teräsbetonisia suojia tai kalliosuojia. Väestönsuojat suojaavat räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä terveydelle vaarallisilta aineilta. Kehotuksen suojautumisesta ja väestönsuojien käyttöönottamisesta antavat viranomaiset. Väestönsuojan käyttöönottoon on aikaa 72 tuntia.

Milloin tulee suojautua väestönsuojaan?

Väestönsuojaan suojaudutaan vain viranomaisen käskystä, käyttökuntoon laittamisen jälkeen. Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa. Käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa. Käyttöönoton tekee väestönsuojan hoitaja.

Jos tulisi tarve suojautua, viranomaiset ohjeistaisivat vaadittavista toimenpiteistä erikseen niiden rakennusten ja kiinteistöjen osalta, joilla ei ole omaa väestönsuojaa. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi sisälle suojautuminen tai tilapäissuojien rakentaminen.

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on yksi vaaratilanteiden toimintamalli, eikä sinänsä liity poikkeustilanteisiin tai sodan uhkaan. Sisälle suojautuminen voi tapahtua esimerkiksi myös kemikaalionnettomuuden tai lähistöllä olevan tulipalon johdosta. Tällöin ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot suljetaan sekä kaikki raot tiivistetään esimerkiksi tuorekelmulla tai ilmastointiteipillä. Jos kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, sen keltainen hätäpysäytyspainike löytyy yleensä aulatilan seinältä. Sisälle suojautumisesta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä ja/tai hätätiedotteella esimerkiksi television tai 112-sovelluksen kautta.

Väestönsuojan hoitaja

Väestönsuojalle on oltava nimetty ja koulutettu hoitaja, joka vastaa mm. väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon saattamisesta. Väestönsuojan hoitaja voi olla esim. kunnossapidon henkilö, mutta olisi suositeltavaa, että väestönsuojan hoitaja olisi kiinteistössä asuva tai oleskeleva henkilö. Suojaustilanteessa väestönsuojan hoitaja toimii väestönsuojan sisällä.

Väestönsuojien kunnosta vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat.

Onko väestönsuoja kunnossa?

Väestönsuojan omistajan on varmistettava väestönsuojan koneiden ja laitteiden toimintakunnossa pysyminen sekä varusteiden kunto säännöllisellä kunnossapidolla valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi joka 10. vuosi tulee tehdä suojan tiiveyskoe, jolloin testataan suojan käyttökunto todellisesti. Jos viimeksi pidettyjen huolto- ja tarkastustoimenpiteiden ajankohta on epäselvä, niin kyseiset toimenpiteet tulee suorittaa laitteiden ja varusteiden toimintakunnon varmistamiseksi. Huolto- ja tarkastustoimenpiteet voi tehdä ammattitaitoinen kiinteistönhoitaja tai suojanhoitaja. Lisäksi huolto- ja tarkastustoimenpiteitä tekeviä yrityksiä löytyy esimerkiksi hakusanoilla ”väestönsuojan tiiveyskoe”. Huolloissa ja tarkastuksissa havaitut puutteet ja viat tulee korjata.

Mitä mukaan väestönsuojaan? Mitä ei saa tuoda?

KYLLÄ:

Omaan käyttöön elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten, juomaa, henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet (esim. makuupussi ja retkialusta), taskulamppu ja paristoja, joditabletteja ja lisäksi mukaan voi ottaa ajanvietettä (kirjoja, pelejä, paperia, kyniä) sekä tarvittaessa korvatulpat.

EI:

Lemmikkejä, alkoholia, huumeita, aseita, lämpöä tuottavia laitteita (kaasukeitin, myrskylyhty jne.) eikä pahanhajuisia tuotteita. Suojassa ei saa tupakoida.

Kotivara

Väestönsuoja-asioista riippumatta kuntalaisen yksi tärkeimmistä teoista varautumisessa on riittävän kotivaran pitäminen. Kotivara tuo turvaa myös pienemmissä häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä. Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa / kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ym. omassa arjessa tarpeellista. Olisi hyvä varautua esim. pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin. Kotivaraa hyödynnetään myös väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan mm. omat ruoat.

Hyödyllisiä linkkejä:

Lisätiedot / yhteystiedot:

Tukea ja apua Ukrainan tilanteessa

Tukea ja apua Ukrainan tilanteessa

Ukrainan sotatilanne on aiheuttanut huolta, ahdistusta ja pelkoa meissä kaikissa. Huoli sodan jalkoihin jääneistä ukrainalaisista on synnyttänyt alueellamme runsaasti auttamishalua sekä vapaaehtoista auttamistoimintaa. Alla on kootusti tietoa tällä hetkellä voimassa olevista ohjeista.

Suomalaiset haluavat auttaa ukrainalaisia hädän hetkellä, ja viranomaiset saavat asiasta paljon kyselyitä ja yhteydenottoja. Yksityishenkilöille tehokkain tapa auttaa on tehdä lahjoitus avustusjärjestöille, jotka pystyvät toimittamaan apua perille keskitetysti. Avustusjärjestöillä on kokemusta kriisitilanteista ja toimivat hankintaketjut. Jos lahjoitat rahaa, tarkista rahankerääjän taustat, jolloin apu päätyy varmasti oikeaan paikkaan.

 

Ohjeita avun tarjoamisesta ukrainalaisille

Sisäministeriön verkkosivuilta löydät tietoa ja ohjeistusta avun tarjoamisesta ukrainalaisille, esimerkiksi lahjoitusten antamisesta ja majoitustilojen tarjoamisesta: https://intermin.fi/ukraina/avun-tarjoaminen-ukrainalaisille

Ohjeita Ukrainasta Suomeen saapuville

Maahanmuuttoviraston laatimat toimintaohjeet Suomeen saapuvalle Ukrainan kansalaiselle:

https://migri.fi/-/toimintaohjeita-jos-saavut-ukrainasta-suomeen

 

Kieliversiot:

Інструкції для тих, хто приїжджає у Фінляндію з України (ukr)

 

Maahanmuuttovirasto pyytää ilmoittamaan Ukrainasta vapaaehtoisilla kuljetuksilla saapuvista ukrainalaisista: https://migri.fi/-/ilmoita-ukrainasta-saapuvien-kuljetuksista-maahanmuuttovirastolle-ennakkoon

Apua ja tukea poikkeustilanteeseen

Poikkeustilanne voi aiheuttaa huolta ja ahdistusta. Ammattilaisten tarjoamaa keskusteluapua on tarjolla, ja voit jakaa huoltasi myös keskustelemalla läheisten ihmisten kanssa. Kuuntele myös lasta ja suojele lapsia ja nuoria ahdistavalta mediasisällöltä ja materiaalilta.

Valtakunnalliset kriisipuhelinnumerot ja nettisivut auttavat kriisienkin aikana.

Mieli ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111

Sekasin-chat 12-29-vuotiaille

MLL: Miten puhua lapselle Ukrainan tilanteesta

Punainen risti: Näin autat lasta ja nuorta kriisitilanteessa

Unicef: Miten toimia kun katastrofi pelottaa lasta

Pelastakaa Lapset ry: Lapset ja kriisin kohtaaminen

Mieli ry: Mitä voin tehdä, jos puheet sodasta huolestuttavat?

Punainen risti: Tukea vaikeaan tilanteeseen

Ylen artikkeli: Sometutkija kehottaa pitämään taukoa TikTokista

Keski-Pohjanmaan koronarajoitukset kevenevät 12.2. alkaen

Aluehallintoviraston tiedote 10.2.2022
Aluehallintoviraston uusi kokoontumisrajoitus Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle (pl. Reisjärven kunta) on voimassa 12.2.–25.2.2022. Sisätiloissa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia voidaan järjestää rajatulla osallistujamäärällä, kun käytössä on istumapaikat.

Koronaepidemiaan liittyvä terveydenhuollon kuormitus on tasaantumassa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on lausunnossaan puoltanut alueellisten rajoitusten keventämistä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt tänään tartuntatautilain 58 §:n perusteella päätöksen kokoontumisrajoituksesta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle (pl. Reisjärven kunta). Päätös on voimassa 12.2.–25.2.2022.

Päätöksen mukaan Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien alueella (pl. Reisjärvi) voidaan sisätiloissa järjestää sellaisia yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joissa kaikille osallistujille on osoitettu istumapaikat ja käytössä on enintään 75 % käytettävissä olevien istumapaikkojen määrästä. Ulkona järjestettäviä yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia ei rajoiteta.

Päätös kumoaa alueen aiemman kokoontumisrajoituksen ajalta 12.2. – 20.2.2022 (LSSAVI/491/2022).

Linkki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksiin ja yleistiedoksiantoihin

Tilojen terveysturvallista käyttöä koskeva rajoitus pysyy vielä voimassa

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella (pl. Reisjärvi) on 20.2.2022 asti voimassa tartuntatautilain 58 d:ään perustuva päätös erilaisten asiakas- ja yleisötilojen (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit) terveysturvallisesta käytöstä. Päätöksen mukaan tilojen käyttö on järjestettävä niin, että osallistujien ja seurueiden välillä voidaan ehkäistä lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä.

Toimija voi toteuttaa velvoitteensa toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Riskiä voi alentaa esimerkiksi edellyttämällä kasvomaskin käyttöä, tehostamalla ilmanvaihtoa, rajoittamalla asiakasmäärää, porrastamalla kävijöiden osallistumista tai sijoittelemalla asiakaspaikat aiempaa väljemmin.

Toimenpiteistä, joilla lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään, pitää tehdä kirjallinen suunnitelma. Suunnitelman täytyy olla tiloissa esillä siten, että asiakkaat ja toimintaan osallistuvat näkevät sen.

Lisäksi tartuntatautilain 58 c §:n mukaiset yleiset hygieniavaatimukset ovat voimassa koko maassa suoraan lain nojalla ilman erillistä viranomaispäätöstä.

Linkki aluehallintoviraston aiempaan päätöstiedotteeseen

Ajankohtaista Toholammin paloaseman rakennustöistä

10.2.2022

Toholammin paloaseman rakennustöiden suunnittelutyöt ovat käynnissä. Muun muassa kilpailutukset toteutetaan tämän vuoden kevättalvella. Tarkoituksena on saada suunnittelu- ja valmistelutyöt ennakkoon niin pitkälle valmiiksi, että rakennuslupa voidaan hakea maaliskuussa.  

Varsinainen kiinteistökaupan täytäntöönpano tapahtuu, kun asiaa koskeva kunnanhallituksen päätös maaliskuulta 2021 on tullut lainvoimaiseksi. Päätöksestä on tehty valitus Vaasan hallinto-oikeuteen, ja ratkaisupäätöstä odotetaan tälle keväälle. Rakennustyöt käynnistyvät heti kun kiinteistökauppa toteutuu. 

Taustaa 

Vuonna 2020 Toholammin kunnanhallitus hyväksyi uuden paloaseman sijainniksi Rakennusurakointi J. Välikangas Oy:n kiinteistön. Tämä oli kunnan kannalta taloudellisin vaihtoehto, ja hankkeelle saatiin palosuojelurahastolta 220 000 euroa kiinteistön hankintaan sekä muutos- ja laajennustöihin.  

Paloasemakäyttöön suunnitellun hallin dokumentoinnissa oli puutteita, joten kunnanhallitus päätti syksyllä 2021 keskeyttää paloaseman suunnittelutyön toistaiseksi. Kunta käynnisti neuvottelut J. Välikangas Oy:n kanssa kauppahinnan alentamisesta, ja neuvotteluissa päästiin ratkaisuun tämän vuoden 2022 alussa. Neuvottelujen kuluessa hallin dokumentointia on täydennetty ja neuvotteluratkaisun tuloksena myyjä mm. purkaa ja rakentaa uudelleen hallin laajennusosan.  

Lisätietoja prosessista löytyy Toholammin kunnanhallituksen pöytäkirjoista: 

http://dynastyweb.kase.fi/toholampi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=3 

Kerttulan kenttä -kyselyn tulokset

Kerttulan kentän jatkokäyttömahdollisuuksia kartoitettiin kyselyllä 2021.

Vastauksia tuli kyselyyn yhteensä 93, ja vastaajat olivat paneutuneet ehdotuksiin ja vastauksiinsa todella huolellisesti ja ajatuksella. Lämmin kiitos kaikille vastanneille!

Allaolevasta linkistä pääseet tutustumaan kyselyn tuloksiin:

Kerttulan kenttä -kyselyn tulokset (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Allaolevasta linkistä voit tarkastella kaikkia avoimeen kysymykseen annettuja vastauksia:

Kerttulan kenttä avoimet vastaukset (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Soiten alueen koronaviruksen tartunnanjäljitys sekä eristys- ja karanteenipituudet muuttuvat

Soiten tiedote 19.1.2022

Koronavirustartunnat ovat nopeassa kasvussa Soiten alueella, minkä vuoksi tartunnanjäljitystä on priorisoitava. Lisäksi eristyksen ja karanteenin pituus muuttuu pääsääntöisesti viideksi päiväksi. Perusterveen ja lievistä hengitystieoireita potevan ei yleensä ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, eikä hakeutua terveydenhuollon koronavirustestiin. Kotitestausta suositellaan kaikille, joilla on hengitystieinfektion oireita.

Koronavirustartuntoja esiintyy alueella niin runsaasti, että tartuntojen laajamittainen jäljittäminen on mahdotonta ja henkilöstöresurssien näkökulmasta epätarkoituksenmukaista. Tartunnanjäljitys keskitetään nyt sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ja hoitolaitoksissa todettujen tartuntojen selvitykseen.

Tartunnanjäljitysperiaatteiden lisäksi muutoksia tehdään eristys- ja karanteeniajan pituuteen ja jatkossa eristys- tai karanteeniaika on pääsääntöisesti 5 vuorokautta rokotesuojasta riippumatta. Aika lasketaan näytteenottopäivästä.

Soiten koronasivustolta löytyy ajantasaiset ohjeet:

Kotitestausta suositellaan ensisijaisena menetelmänä

Suosittelemme kotitestausta kaikille, joilla on hengitystieinfektion oireita, kuten kuumetta, nuhaa tai yskää. Positiiviseen kotitestitulokseen on suhtauduttava samoin kuin virallisella testillä saatuun positiiviseen tulokseen. Koronaviruksen antigeeni-kotitestit eivät välttämättä tunnista omikronmuunnosta yhtä herkästi aiempiin variantteihin verrattuna, joten suosittelemme toistamaan kotitestin uudestaan muutaman päivän kuluttua, mikäli hengitystieinfektion oireet jatkuvat.

Perusterveen, yleisvoinniltaan hyvän ja lievistä hengitystieoireita omaavan ei yleensä ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon eikä hakeutua terveydenhuollon koronavirustestiin.

Aikuisen positiivinen kotitestitulos tulee varmistaa terveydenhuollossa, jos:

  • oireet ovat vakavat
  • sairastunut kuuluu riskiryhmään
  • sairastunut on raskaana
  • sairastunut työskentelee sote-alalla
  • sairastunut tarvitsee tartuntatautipäivärahatodistuksen itseä tai perheenjäsentä varten tai tuloksen koronapassia varten.

Soitessa positiiviseksi testatuille henkilölle lähetetään tekstiviesti, jossa on eristys- ja kotihoito-ohjeet. Yli 60-vuotiaiden yhteydenotto tehdään puhelimitse. BuddyCare-sovellus ei ole enää käytössä. Tartunnansaaneen tulee olla jatkuvasti tavoitettavissa ja noudattaa infektioiden torjuntayksikön antamia ohjeita.

Alle 12-vuotiaita testataan Soitessa jos lapsi kuuluu riskiryhmään tai lääkäri arvio testauksen aiheelliseksi

Alle 12-vuotiaan lapsen lieviä infektio-oireita voi seurata kotona ilman testaamista. Oireet ovat lieviä, jos lapsi on virkeä ja jaksaa leikkiä ja puuhailla, vaikka hänellä olisikin nuhaa, yskää ja kuumetta. Lapsen tulisi välttää perheen ulkopuolisia kontakteja, kunnes oireet ovat merkittävästi helpottaneet. Jos oireet alkavat selkeästi väistyä seurannassa, ei koronatestiin tarvitse mennä.

Alle 12-vuotiaalla lapsella Soitessa tehty koronatesti on aiheellinen, jos hänellä on koronavirukseen sopivia oireita ja hänen oireet edellyttävät lääkärin arviota (ja sen perusteella koronatestiä).

Yli 12-vuotiaalla lapsella ja nuorella Soitessa tehty koronatesti on aiheellinen, jos hänellä on koronavirukseen sopivia oireita ja hän kuuluu vakavan koronavirustaudin riskiryhmään.

Lapsi tai nuori voi palata varhaiskasvatukseen tai kouluun, kun hän on selvästi paranemassa ja oireet vähenemässä. Kuten muissakin virusinfektioissa, myös koronassa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen. Jälkinuha tai ‑yskä voi jatkua pitkäänkin tuoreen hengitystieinfektion jälkeen.

Viiden vuorokauden kotikaranteeni tartunnansaaneen kanssa samassa taloudessa asuville

Sairastuneen kanssa samassa taloudessa asuvien (perhealtistus) henkilöiden on noudatettava tartuntatautilain mukaista kotikaranteenia 5 vrk viimeksi sairastuneen näytteenottopäivämäärästä lähtien. Perhealtistuksissa altistuneen tulee noudattaa kotikaranteenia rokotussuojasta riippumatta.

Jos altistuneelle tulee koronavirustautiin sopivia oireita (yskä, nuha, kurkkukipu, kuume, lihaskivut, päänsärky), tulee altistuneen varata aika koronanäytteeseen sähköisesti täyttämällä Omaolo-palvelun koronaoirearvion osoitteessa omaolo.fi tai koronaneuvontanumerosta puh. 06 828 7499, ma-su klo 8–16.

Karanteenissa olevan alkaessa oireilla, suositellaan että samassa taloudessa asuvat välttävät turhia sosiaalisia kontakteja siihen saakka, kunnes karanteenissa olevan koronatestitulos on varmistunut.

Eristyspäätöstodistus lähetetään automaattisesti Soitessa positiiviseksi testatuille

Eristyspäätöstodistus kirjoitetaan automaattisesti näytteenottopäivämäärästä alkaen 5 vuorokautta eteenpäin. Eristyspäätöstodistus toimii todistuksena tartuntatautipäivärahasta työnantajaa varten. Eristyspäätöstodistus tulee automaattisesti postitse kotiosoitteeseen muutaman viikon kuluessa eristyksen päätyttyä. Tällä hetkellä päätösten käsittelyssä on noin kuukauden viive.

Mikäli perheenjäsenillä on tarvetta tartuntatautipäivärahatodistukselle, tulee heidän olla yhteydessä Soiten tartuntatautihoitajaan puh. 040 804 2781 (klo 10–14).

Ohjattu liikuntatoiminta

Ohjattu liikuntatoiminta jatkuu poikkeusjärjestelyin 23.1.2022 alkaen. Poikkeavista järjestelyistä on oltu yhteydessä suoraan ohjattuun toimintaan ilmoittautuneisiin. 23.1.-20.2.2022 välisenä aikana ohjatuissa ryhmissä on voimassa 10 henkilön rajoitus.

päiv. 21.1.2022 

 

Kaustislainen viulunsoitto Unesco-luetteloon – tunnustus koko seudulle!

Erittäin hieno kansainvälinen tunnustus koko seudulle!

Kaustislainen viulunsoitto on lisätty Unescon elävän perinnön listalle 15.12.2021 Pariisissa järjestetyssä kokouksessa.

Lisätietoja aiheesta (linkit avautuvat uusiin välilehtiin):

Museovirasto:

https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/kaustislainen-viulunsoittoperinne-unescon-aineettoman-kulttuuriperinnon-luetteloon

Kaustisen seutukunta:

kaustisenseutu.fi 

 

Tiedotteen kuva: Lauri Oino

--