Selviytymisopas

 

Leikkimieliset selviytymisohjeet helsinkiläisille ja miksi ei muillekin (erityisesti Haltialan, Kuusisaaren, Lehtisaaren, Niemenmäen, Torpparinmäen ja Vanhan Munkkiniemen asukkaille).


Hyvä tietää Toholammista

 

Aika Toholammilla on sama kuin Helsingissä. Sitä tosin kuitenkin kuluu vähemmän, sillä matkakohteessa ei ole yhtä kiire.

 

Ilmasto on viileämpi mutta luultua vähemmän. Juhannus esimerkiksi ei ole niin kylmä kuin ensivaikutelman perusteella voisi olettaa - ihmiset polttavat kokkoja vain pääsiäisenä.

 

Paikallinen ruoka tarjoaa vaihtelunhakijalle etsimisen riemua. Pitäjän perinneruuaksi on nimetty lihakeitto, muita kokeilemisen arvoisia makuelämyksiä ovat mm. kampsupaisti ja ohrajauhoista valmistettu mutti (paikkakunnalla ei puhuta pepusta).

 

Toholammin elinkeinorakenne on lehmäpitäjän maineesta huolimatta monipuolinen. Palvelut, teollisuus sekä alkutuotanto työllistävät kukin suunnilleen yhtä paljon. Teollisuuslaitoksissaan lamppilaiset, kuten he itseään kutsuvat, valmistavat mm. puu- ja metallituotteita, emmentaljuustoa, voita sekä kulutusmaitotuotteita.

 

Turvallisuusohje: jos ammutaan, paikkakunnalla yleensä pyritään pysymään rauhallisena, katsotaan ovatko ne omia vai vieraita ja ovatko pysyneet aitauksessa. Lehmien lisäksi pitäjään tuovat turvallisuutta tilastot: paikkakunnalla tehdään rikoksia asukaslukuun (vajaa 4000) nähden vähiten maassamme. Turistin tuntee siitä, että se lukitsee autonsa.

 

Kansanluonnettakaan ei kannata pelätä, vaikka Pohjanmaasta kyse onkin. Toholampi nimittäin sijaitsee keskellä Keski-Pohjanmaata eli Viulu-Pohjanmaalla, ei Puukko-Pohjanmaalla. Myös sanomiskulttuuri on erilainen kuin eteläisemmillä heimoveljillä: pitäjässä on tapana sanoa puolet siitä mitä tarkoitetaan ja sen jälkeen pelätään, ettei toinen vain loukkaantunut - minkä se tietysti teki. Toholampilaista, joka on aluksi (parikymmentä vuotta) ehkä hieman varautunut, mutta yrittää kuitenkin olla kiitettävän ystävällinen, voi pohjimmiltaan ymmärtää vain toinen lamppilainen. Ja sekin väärin.

 

Niin että jos soittopelejä on, niin ne kannattaa ottaa mukaan. Matkakohteen kulttuuri- ja erityisesti musiikkielämä on vireää, esimerkiksi heinäkuun alun intiimitunnelmainen harmonikkaviikko on alan piireissä kansainvälisestikin arvostettu. Viikko huipentuu legendaariseen lehmäpäivään.

 

Paikallisten asukkaiden mitä tuossa nyt -asenteesta huolimatta Toholammin halkaiseva viljelyaukeama, jonka keskellä virtaa Lestijoki, on aiheuttanut monelle nk. elämyksen. Jokilaakso on suojeltu valtakunnallisesti arvokkaana kulttuurimaisemana. Kesällä maisemaan kuuluvat olennaisena osana valtakunnan sankimmat laiduntavat lehmälaumat sekä pitkäkaulaiset niittosilppurit. Lestijoen yläosan erämaisemiin voi tutustua myös vuokrakanootista. Monet kalastusmatkailijat ovatkin jo löytäneet arvokalaisan Lestijoen.

 

Ennen matkaa kohteen tunnelmaan voi virittyä varovasti jo Helsingissäkin. Toholampilaisten ymmärtämistä voi alkaa opetella vaikkapa paikkakunnalta lähtöisin olevan kirjailijan Juhani Kellosalon tuotannosta sekä erityisesti Pekka Jylhän Kekkos-monumentista. Tämän lamppilaissyntyisen kuvanveistäjän valmiita töitä näkee myös esimerkiksi Tikkurilan asemalla tai Kallahdessa. Ateneumissa on myös Albert Gebhardin (viimeiseen hengenvetoon toholampilainen) teoksia. Toholammilta löytyvät lisäksi mm. sellaiset paikat kuin Koskela, Maunula, Pajamäki ja posti.

 

Lyhyt kielioppi: Toholampi, Toholammin, Toholammilla jne. Lamppi, Lampin, lamppilainen.

Toivottavasti ette koskaan joudu olosuhteiden pakosta tänne, mutta tervetuloa toki muuten!