Jämsänkallion luontokohteeseen sisältyy Jämsänkallio ja lähellä olevan Kotojärvi. Reitistöä on yhteensä noin neljä kilometriä.
Lähtöpaikan mukaan kohteessa voi tehdä eri mittaisia lenkkejä: lyhimmillään metsäautotieltä järvelle on 200 metriä ja kallion kohteisiin noin 500 metriä. Järven ympäryslenkki on noin kaksi kilometriä pitkä. Kotojärven ympäri kiertävä luontopolku on lyhyeksi reitiksi todella monimuotoinen ja idylli, johon kannattaa käydä tutustumassa vaikka kauempaakin!
Jämsänkallion alue on mäkistä kangasmetsää ja avokalliota juurakoineen. Järven ympärys on osin kangasmetsän läpi kulkevaa polkua, osin suota pitkospuineen. Polkua on helppo kävellä, mutta reittiä ei ole rakennettu esteettömäksi. Järven rantaan pääsee hieman heikkokäyntisempikin ja ojien yli on kaiteelliset sillat.
Reittiohjeet:
Voit lähteä luontopolulle esimerkiksi Järvenojantien varresta jossa on jonkin verran parkkitilaa: Järvenojantie 118, 69310 Toholampi.
Reittikartta alueesta löytyy tästä linkistä.
Jämsänkallion luontokohteelle on rakennettu seuraavat asiat:
- reitille yli 300 metriä pitkospuita ja kolmeen kohtaan selkänojallisia penkkejä
- polulta kallion päälle 30 metriä porrasta
- puusuoja ja WC-kuivakäymälä
- laavu ja tulentekopaikka myös ns. keittoteline sekä nuotiopaikka penkeillä
- reitillä viisi siltaa
Jämsänkallion luontokohteen historiasta
Edellisen kerran luontopolku kunnostettiin 80–90-luvun taitteessa, jolloin kallion huipulla oli korkea kolmiomittaustorni. Tämän jälkeen torni on purettu ja vanha luontopolku jäänyt avohakkuiden ja pellon alle.
Kunnostushankkeen edetessä on innostuttu tuomaan luontokohteiden ja alueen historian taulujen avulla esille. Tällä tavoin satoja vuosia suullisena perimätietona säilyneet jutut siirtyisivät tuleville sukupolville.
Jämsän kylä ja kallio sekä Jämsänjärvi eli Kotojärvi ovat saaneet nimensä kylälle 1500-luvulla Jämsän pitäjästä vesiteitse kulkeutuneiden erämiesveljesten mukaan. Kallio ja järvi ovat olleet erämiesten kannalta kiinnostavia paikkoja luultavastivuosituhansien ajan, koska Lestijoki on ollut muinoin paljon nykyistä leveämpi ja rantaviiva likellä korkeaa kallion reunaa. Jääkauden jälkiä avokallioissa on runsaasti nähtävillä ja näistä jäljistä on syntynyt mitä merkillisimpiä tarinoita. Esimerkiksi pelottavasta ja kapeasta Hyihalkeamasta kerrotaan, että kyläläiset ovat nähneet suuren suutarin istumassa halkeaman laidalla kangasta neuloen, ja pitkät jalat ovat yltäneet kalliolta maahan saakka. Kallion sisällä taas tiedetään asustavan sen verran siistejä kääpiöitä, että heillä on matotkin lattialla.
Kunnostuskohteen- ja hankkeen historiasta voi lukea oheisesta pdf-tiedostosta.
Yle Uutisten artikkeli ja video Jämsänkallion kunnostushankkeesta löytyy tästä linkistä.