Helena Anttiroiko-Mehtälän itsenäisyyspäivän puhe Toholammilla 6.12.2020

Hyvät toholampilaiset ja Toholammin ystävät! 

Toholampi – Lamppi. 1950-luvulla syntyneen lohtajalaisen eli minun varhaisin muistoni Toholampi-nimestä on, kun Lohtajan jokikyläläiset aikuiset kipuavat juhlavaatteissa 1960-luvun taitteessa joukolla kuorma-auton lavalle määränpäänä Toholampi. Matka taittuu lavakyydillä lohtajalaisen nuoren miehen ja Hukarin tytön häihin. Juhlaväki istuu auton lavalla matoilla ja vilteillä peitettyjen lankkujen päällä, kuivat soratiet pölisevät.  

1950-luvun pikkutyttö jään itse silloin tätini hoiviin Lohtajalle.  

Kuluu yli puoli vuosisataa. Toholampi tulee vuosikymmenten varrella hyvin tutuksi monilta toimittajan työ ja vapaa-ajan automatkoilta sielua hyväilevästä, upean kumpuilevasta jokivarsimaisemasta. Toholampiin yhdistyy moni asia: maaseutu ja maidontuotanto, meijeriteollisuus, puusepänteollisuus, juomaveden ja virvoitusjuomien tuotanto, energiapatukat. Hyvä ruoka, huumori, tasokas kulttuuri. Päämäärätietoiset, juurevat pitäjän asukkaat. Valtakunnan tasolle nousseet ja palkitut toholampilaiset nimet: taiteen, tieteen, kirjallisuuden ja musiikin edustajat, yhteisten asioiden puolustajat.  

Arvoisat kuulijat!

Tuon itsenäisyyspäivän tervehdyksen Suomen Kotiseutuliitosta, jossa olen ollut Keski-Pohjanmaan valtuutettuna yli neljä vuotta.  

Sanat itsenäisyys ja kotiseutu ovat sanoina toisaalta juhlavia, ne kumpikin tuovat mieleen luovuttamattomia arvoja. Toisaalta ne kuuluvat jokapäiväiseen elämään ja arkeen. Ne tuovat ja luovat luottamusta, toivoa, voimia, iloa, intoa ja kiitollisuutta – monesta asiasta.  

Suomen Kotiseutuliitto on maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Se perustettiin yli 70 vuotta sitten kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestöksi. Se on myös kotiseututyön edunvalvoja, joka tukee paikallista ja alueellista omatoimisuutta ja kotiseutuhenkeä. Se myös vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon antamalla kunnille ja ministeriöille lausuntoja valmisteltavista, kotiseutuja koskevista asioista. Kotiseutuliittoon kuuluu yli 700 paikallisyhdistystä, joissa toimii ainakin 150 000 yksityishenkilöä. Lisäksi jäseninä on iso joukko yksityisiä tukijoita, kotiseutuklubin jäseniä.  

Kotiseutuliiton työn lähivuosien päälinjoja ovat kestävä kotiseutu ja kotiseututyö, nuorten omaehtoinen kotiseututoiminta ja vuorovaikutteinen kotiseutuliike. Nuorten omaan kotiseutuun kiinnittyminen merkitsee kokemusten vaihtoa ja näkyvyyden tarjoamista nuorten kotiseuturakkauden ilmenemismuodoille. Kotiseutu kuuluu kaikille, aivan jokaiselle, kunnassa syntyneille tai kuntaan muuttaneille, kaikissa kylissä. Kotiseuturakkaus  merkitsee juurien vahvistumista, vahva kotiseututunne merkitsee asukkaiden voimaantumista. Se taas vahvistaa asukkaiden elinvoimaa, ja sitä kautta kunnan elinvoimaa. Kun ihmisellä on vahva identiteetti, tunne kotiseudun tärkeydestä, rakkaus kotiseutuun, hän haluaa tehdä kaikkensa vahvistaakseen sitä, olla mukana sen uudistumisessa ja kantaa vastuuta kestävästä kehityksestä kotiseudulla.  

Oi Suomi katso, sinun päiväs koittaa, Oi maamme Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen, tai On täällä elämä raskasta työtä, ja siinä harvemmin on onni myötä. Sen tietää vain, yksin suomalainen. Tai Sininen ja valkoinen, värit ovat vapauden.  Tai Näät kuinka rannat viljavat on virtain kahta puolta tai Kotiseutu, Toholampi, olet meille rakkain nyt ja ainiaan. 

Tänään, itsenäisyyspäivänä, voimme puhua meidän jokaisen kotiseudusta ja omasta itsenäisestä kotimaasta. Ajatukset voivat kummuta vaikka noista monen eri genren kappaleiden puhuttelevista sanoista ja sävelistä. Näiden edellä mainittujen lauseiden ja sävellysten taustalla ovat Jean Sibelius, V.A. Koskenniemi, J.L. Runeberg, Fredrik Pacius, Raul Reiman, Kari Tapio, Jukka Kuoppamäki, Oskari Metsola, Aili Määttälä ja Martti Yli-Kotila. Isänmaan ja kotiseudun nimiä! Sanat ja sävelmät puhuttelevat meitä jokaista. 

Hyvät kuulijat! On kulunut yli puoli vuosisataa, kauemminkin, paljon on koettu yhdessä. 

Entisenä lohtolaistyttö pääsen sitten itsekin vieraaksi isoihin hääjuhliin Toholammille. Enää ei hääväkeä toki tuoda paikalle kuorma-auton lavalla, mutta traktori peräkärryineen kyllä nähdään paikalla. Kuumana elokuun päivänä neljä vuotta sitten kuullaan Sykäräisten kappelissa kahdesta suusta sana Tahdon! Hirvikosken kauniissa maisemissa häävieraat saavat nauttia upeista häistä.  

Kyse on monessa mielessä myös kotiseudulla tahdosta, myös tahdosta kasvattaa juuria, kerätä tietoa kotiseudusta, tallettaa, vaalia ja jakaa sitä.  

Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja Toholammilla vietetään tänään toisenlaista juhlaa. Moni juhlii koronasuojauksen vuoksi maski kasvoillaan tai kotona ruudun äärellä. Juhlan ydinajatus on kuitenkin tänään kaikilla sama, itsenäisyys! 

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!  

Helena Anttiroiko-Mehtälä 

(YTM, Suomen Kotiseutuliiton valtuutettu, Lohtajan Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja.) 

--